Gievran kanssa olemme sentään urakoineet jossakin, nimittäin koiratanssinäytöksiä on ollut aika tiiviissä tahdissa loppukesän/alkusyksyn aikana.

Ensin olimme Sulatto-lasten/nuorten tapahtumassa esiintymässä. Meillä oli esityksenä viime vuotinen yhteisnäytös Katin ja Isabellan kanssa, joskin vähän paranneltiin ohjelmaa tänä vuonna. Kappaleena oli Lordin Would You Love A Monsterman? Koirat ovat tosi erilaisia, mutta kaipa se passaa, jos vaikka ajatellaan, että Gievra on se monsterman ja Isabella se "you"... Päivä oli tosi kuuma ja helteinen, joten koirat taisivat olla hieman veteliä. Ainakin minulla oli vaikeuksia pysyä oikeassa tahdissa pujottelussa, kun Gievra ei jaksanut tehdä sitä kunnolla. Oli myös ensimmäistä kertaa suuri yleisö, mutta onneksi enimmäkseen lapsista koostuva, niin ei jännittänyt niin kamalasti. Aikuiset kohteliaasti sanoivat, että "oli se ihan hyvä", ainoa lapsikommentti saatiin meidän 4v. Juusolta, jonka mielestä se oli ihan huono... Tässä näytöksessä musiikki tuli kunnon laitteista. Koiria se ei haitannut ja itselle se tuntui paljon mukavammalta kuin joku rupumankka. Yllättävä, uusi häiriö tilanteessa oli, kun ympärillä kolmella suunnalla oli valtava määrä maassa istuvia lapsia ja koreografia meni usein ihan suoraan heitä kohti tosi lähelle. Gievralle ne tilanteet meinasivat aiheuttaa hepuleita, kun teki mieli käydä nuuskimassa vähän lapsosia välillä...

Toinen näytös oli sitten Taiteiden yössä, jossa me olimme osallisena kahdessa yhteisnäytöksessä. Ensin oli tuo samainen esitys Katin ja Isabellan kanssa. Se taisi sujua ihan hyvin. Ainakin Gievra osasi sen varmaan jo ulkoa. Sitten oli välissä Tiina (Oulusta) toisen koiransa kanssa. Sitten oli ensiesityksemme Marikan ja Vickyn kanssa, kappaleena Manowarin Die For Metal. Jotain pientä kämmäilyä siinä oli. Gievra välillä sähläsi vähän jotain muuta kuin olisi pitänyt, jossain kohti unohdettiin Marikan kanssa kumpikin yksi juttu ja tehtiin se myöhässä, mutta kuitenkin yhtäaikaisesti. Sitten ihan loppuvaiheessa Marika oli vähän ohjelmassa edellä, mutta kokonaisuutena se meni harjoitusmääriin nähden tosi hyvin. Oltiin ehkä kolme kertaa saatu se harjoiteltua kokonaan läpi. Siinä tuli monenlaista ongelmaa. Itse olin sairaana sitä ennen ja ohjelmaan piti tehdä viime hetken muutoksia, kun koiratanssikin osoittautui vaaralliseksi lajiksi (Gievra hyppäsi harjoitellessa käsirenkaasta sellaisella vauhdilla suoraan leukaani, että kieleni melkein irtosi, kun se jäi hampaiden väliin...) Ja tietysti asiaan vaikuttivat rajalliset mahdollisuutemme harjoitella yhdessä, kun Marika asuu Oulussa ja minä Raahessa. Lopuksi Tiina esitti vielä toisen koiransa kanssa yhden kappaleen.

Viimeisin näytös oli sitten Raahen nuorisotoimen täyttäessä pyöreitä vuosia, jolloin olimme esiintymässä Raatihuoneen puistossa. Ohjelmassa oli jälleen yhteisesityksemme Katin ja Isabellan kanssa. Gievralla oli myös oma esitys, kappaleena Twisted Sisterin Love Is For Suckers. Lisäksi myöhemmin meidän papparainenkin pääsi esiintymään ja Katilla oli myös Remun kanssa vielä esitys. Kerrottakoon niistä sitten Cahppen tanssi -kategoriassa. Gievran ja Isabellan esitys taisi sujua melko rutiinilla. Gievran oma esitys ei mennyt yhtä hyvin, koska se oli jo ohjelmana uusi ja vasta vähän aikaa harjoiteltu ja lisäksi saimme yllättäviä häiriöitä, kun paikalla olevat paintball-harrastajat aloittivat kesken esityksen poksautella niitä -mitä-ne-nyt-onkaan- vempaimiaan. Gievra ei sinänsä pauketta pelkää, ei laukauksia, rymähdyksiä, ukkosta tai edes ilotulitusta, mutta ilmeisesti nuo vehkeet suhahtelivat kummallisesti, joten ääneen tottuminen ennen esitystä olisi ollut paikallaan. Ilmeisesti yleisö ei kuitenkaan huomannut, ettei Gievra ollut täysin mukana hommassa. Ja että itsekin muistin ohjelman välillä väärin. Sehän tässä toisaalta on niin hienoa, ettei pienet kämmit kaada koko suoritusta niin kuin vaikka tokossa tai agilityssä.

Nyt pitäisi sitten alkaa miettiä ja harjoitella jotain pikkujouluohjelmistoa, jos vaikka saisi jonkin pikkujoulukeikan...